Tuomarointi:Lemmikkiluokat: Yleiskunto

Aloitan tuomarointimieltymyksistäni kirjoittamisen lemmikkiluokista. Arvostelen lemmikkiluokkia säännöllisesti, tosin lasten lemmikkiluokkaa en ole arvostellut pitkään aikaan. Siinä kuitenkin pätevät aivan samat asiat, kuin muissakin lemmikkiluokissa. Joskus aikanaan ehkä ajattelin, että lasten lemmikeille voi "antaa enemmän anteeksi", mutta nykyisellään ko. luokassa taitaa olla ihan yhtä kova taso kuin normiluokissakin.

Korostan vielä, että kerron tässä omista mieltymyksistäni tuomarina. Mielipiteet vaihtelevat osittain eri tuomareilla: Toinen tykkää hoikemmista eläimistä kuin toinen ja eri ominaisuuksien painotus ja tärkeysjärjestys vaihtelee.

Ajattelin lähteä käymään hommaa läpi SHY:n lemmikkiluokkien arvostelukaavakkeen mukaisesti, kohta kohdalta. Juttua riittää sen verran, että jaan sen useampaan postaukseen.

Yleiskunto: Hamsterin tulee mielestäni olla lajista riippumatta kiinteän lihaksikas ja sopivassa massassa. Kylkiluut eivät saa tuntua, vaan niiden päällä on oltava kiinteää massaa. Hamsteri ei myöskään saa olla lihava siten, että kainaloiden alle tai kylkiin kertyy selvää makkaraa. Joillekkin hamsterille ylimääräinen rasva kertyy myös takapuoleen ja hamsteri näyttää isolta päärynältä. Haluaisin tosiaan, että kroppa olisi kauttaaltaan kiinteä ja tasainen eikä löysää nahkaa olisi hamsterin ympärillä.

Tässä toki on lajikohtaisia eroja siten, että syyrialaiset ovat parhaimmillaan kiinteitä pötkylöitä ja talvikot ja roborovskit enemmänkin palloja. Campbellit ovat jotain tältä väliltä. Kiinankääpiöt taas kiinteän solakoita, mutta samalla tasaisen voimakkaan tuntuisia käteen. Vaikka lemmikkiluokassa ei arvostellakaan rotumääritelmään perustuen, tulevat lajien ominaisuudet silti usein hyvin esiin hyvissä eläimissä. Hyvän lemmikkihamsterin ei kuitenkaan tarvitse olla rotumääritelmän mukainen, vaan esimerkiksi pieni koko, puutteellinen väritys tai pitkä pää eivät ole esteitä lemmikkiluokassa pärjäämiselle, kunhan hamsteri on terve.

Itsestään selvää lienee, että hamsterilla ei saa olla kasvaimia, ripulia tai muutakaan eritettä peräpäässä, silmissä tai nenässä. Hamsterin hengityksen pitää kulkea vapaasti, eikä se saa aristaa mitään paikkaa.

Puhun yleensä arvostellessani hamsterin kroppaa kahdesta asiasta:Massasta ja lihaksista/kiinteydestä. Mielestäni ne ovat kaksi vähän eri asiaa. Massalla tarkoitan muuta kuin lihasta eli käytännössä rasvaa. Mielestäni hamsterissa saa/pitää olla rasvaakin sopivassa suhteessa. Hamsterin ei kuulu olla hirvittävän hoikka, kunhan kokonaisuus on kiinteä. Eli siis ihannetapauksessa hamsterilla on mielestäni vahvat, kiinteät lihakset ja niiden lisäksi hieman rasvakudosta. Yleisvaikutelma on siis hieman pyöreä ja tuntuma käteen kiinteän joustava, eivätkä kylkiluut tunnu kainaloiden alta kokeillessa. Selkärankakaan ei saisi tuntua käteen selkää silittäessä. Myös nestetasapaino tulee arvioitua tässä kohdassa. Kuivahtanut hamsteri tuntuu erityisen luisevalta, on uupunut eikä niskanahka palaudu välittömästi jos sitä kohottaa.

Hamsterin kropan kuntoon vaikuttavat ennen kaikkea ruokavalio ja liikunta. Hamsterin tulisi saada riittävästi proteiineja lihasten kasvun ja ylläpidon turvaamiseksi ja riittävästi hiilihydraatteja ja rasvaa sopivan rasvakudoksen ylläpitämiseksi. Erityisen tärkeää lihaksiston kehittymisen kannalta on sopiva liikunta. Oman kokemuksen mukaan kiipeilytyyppinen liikunta saa aikaan parhaat lihakset etenkin yläkroppaan. Tämä on kuitenkin sikäli ongelmallista, että kiipeilyssä hamsteri saattaa pudota korkealta ja satuttaa itsensä. Ihanne olisi, jos hamsteri voisi kiipeillä ja juosta vapaana valvottuna tai rajatulla, turvallisella alueella. Toki juoksupyöräilykin paremman puutteessa auttaa asiaa. Myös kaivelu kehittää lihaksistoa. Hamsteri kannattaa yrittää pitää koko ikänsä sopusuhtaisessa kunnossa. Jos hamsteri pääsee jossain vaiheessa lihomaan liikaa, voi olla, ettei kroppa siitä enää palaudu kiinteäksi, vaikka paino putoaisikin. Hamsterilla tulee olla riittävästi nestepitoisia kasviksia näyttelyeväänä, jottei se kuivu päivän aikana.

Toki kropan rakenteeseen vaikuttavat perintötekijätkin ja osa hamstereista on vaikeampi pitää kunnossa. Toiset lihovat pelkästä ruoan näkemisestä ja toiset ovat ikänsä hoikkia, vaikka söisivät mitä. Perintötekijät vaikuttavat myös kasvuun ja kehitykseen siten,että osa kehittyy hyvin nopeasti ja saattavat saavuttaa huippukuntonsa jo esimerkiksi 2kk iässä. Nämä eläimet menettävät yleensä parhaan kuntonsa jo alle puolivuotiaina. Itse arvostankin eläimiä, jotka kehittyvät hieman hitaammin, ovat ehkä vielä kolmikuisena täysin keskeneräisiä, mutta ovat täydessä terässä ja loistossa vielä vuodenkin ikäisenä. Näyttelykunto onkin käytännössä hamsterin perintötekijöiden ja hoidon summa lemmikkiluokassakin.