tiistai 14. toukokuuta 2019

Tuomarin pöydän takaa: Ulkomuotoluokan kiinänkääpiöhamsterit

Tämän parempaa kuvaa ei minulta sitten kiinarista vaan kertakaikkiaan löydy:)


Kiinankääpiöhamsterit ovat monella tapaa omanlaisiaan. Kiinarin rakenteen voisi ajatella muistuttavan enemmän solakkaa hiirtä, kuin pulleaa, pyöreää hamsteria. Näille löytyykin omat vannoutuneet ihailijansa. Kiinarin käsittelyssä on huomioitava eläimen tietynlainen hauraus ja niiden herkkyys puristamiselle. Kiinarien luonne vaihtelee hyvin vilkkaasta ja vaikeasti käsiteltävästä eläimestä hyvin rauhalliseen kädellä kököttäjään, joka pysyy siinä mihin sen milloinkin asettaa.
Oma kokemukseni kiinareista tuomaroinnin lisäksi rajoittuu pariin yksilöön ja yhteen poikueeseen lähes 20 vuotta sitten.
Kiinarien suosio on vaihdellut todella paljon vuosien varrella ja välillä ne ovat hävinneet lähes kokonaan palatakseen taas runsaslukuisina näyttelyihin. Juuri nyt suosio taitaa olla taas laskussa aiemmin innokkaiden kiinarikasvattajien vähentäessä kasvatustaan.
"Muodoltaan hamsterin tulee olla voimakas, tasainen ja solakka. Jalat ovat lyhyet ja häntä noin 2 cm pitkä"
Muistan tuomarinurani alkuaikoina miettineeni kiinarin rotumääritelmän tyyppikohtaa tovin jos toisenkin. Mietin, miten eläin voi olla yhtä aikaa voimakas ja solakka, mutta kyllä kiinari on. Hyväntyyppinen kiinari on mahdollisimman tasainen "pötkö", jossa ei erotu vyötäröä, vaan kroppa on yhtä leveä hartioilta takamukseen asti. Tyyppi on suhteellisen kapea eli solakka, mutta antaa kuitenkin voimakkaan vaikutelman eli ei ole kuitenkaan hintelä. Yleisimmät puutteet tyypissä ovat mielestäni: Tyypin takapainoisuus eli lantio on leveämpi kuin vyötärö. Vyötärön erottuminen. Sukupuolileiman puuttuminen, varsinkin uroksilla.

"Turkin tulee olla lyhyt ja tiheä."
Kiinarit ovat omanlaisiaan myös turkiltaan. Koen, että kiinareilla turkki ei ole välttämättä niin olennainen osa hamsteria kuin muilla lajeilla. Tai ainakin erot eri yksilöiden välillä ovat pienempiä, eikä arvostelussa synny juuri eroja turkin osalta. Kiinareilla harvoin on erityisen tiheää turkkia ja usein se on mielestäni turhan pitkä, mutta nämä puutteet eivät samalla tavalla näy eläimen ulkoasussa kuin muilla lajeilla. Eniten eläimen ulkoasuun turkin osalta vaikuttaa karvanvaihto, joka on kiinareilla usein voimakkaasti näkyvää ja vaikuttaa myös värin arvosteluun.

 "Pään tulee olla muodoltaan voimakas kolmio ja sen tulee olla kiinnittynyt vartaloon lyhyellä kaulalla. Silmien tulee olla pyöreät, mutta ne eivät saa olla ulkonevat. Korvat ovat pienet, pyöreät ja leveälle asettuneet. Jalat ovat karvaiset."
Kiinarin pää on mielestäni edelleen maailman vaikein asia arvostella. Joillain yksilöillä saattaa olla huomattavan pitkä pää, mutta yleensä päät ovat mielestäni aika tasavahvoja, sellaisia kohtuullisia. Tosin en koe pään muutenkaan olevan olennaisin osa kiinaria, enkä muutoinkaan ole erityisesti päätä painottava tuomari. Kiinareilla en myöskään ole huomannut erityisiä ongelmia silmien suhteen. Korvat ovat usein turhan isot, mutta kiinarit kantavat ne usein alhaalla, ikään kuin rutussa, jolloin ne eivät häiritse ilmettä niin paljon kuin voisivat.

 "Raja selkä- ja vatsavärillä muodostuu suorasta, selkeästi piirtyneestä linjasta, joka kulkee kuonosta poskien yli ja kupeita pitkin. Selkäjuovan tulee olla tasainen ja voimakas silmien välistä häntään."
Selkä ja vatsavärin raja on käytännössä kaikilla samanlainen, eikä sen suhteen synny eroja. Selkäjuovan selkeydessä ja tasaisuudessa on eroja ja joillakin yksilöillä selkäjuova on turhan haalea tai epätasainen. Kiinareiden normaali-värin ongelmana on monesti punaisen sävyn puute eli väri jää liian vaaleaksi/harmaaksi. Myös laikukkailla saattaa normaalin sävy olla turhan harmaa/vaalea ja laikut saisivat olla tasaisemmin asettuneet ja tarkkarajaisemmat.

sunnuntai 12. toukokuuta 2019

Lyhytkarvaisen hamsterin poikasia

 4.4 hamsulaamme syntyi seitsemän pientä lyhytkarvaista keltaista syyrialaisen hamsterin poikasta. Näistä olisi vielä jokunen vapaana lemmikkikotiin. Jos siis olet näistä kiinnostunut, laita sähköpostia. Hamsulamme sijaitsee tätä nykyä Hämeenlinnassa, mutta käyn pari kertaa kuussa Helsingissä ja poikaset kulkeutuvat sinne omien menojeni mukaan.



perjantai 12. lokakuuta 2018

Syyrialaisen hamsterin poikasia

 Tervehdys pitkästä aikaa. Meillä olisi muutama 5.9 syntynyt syyrialaisen hamsterin poikanen vailla kotia. Poikaset olisivat luovutuksessa heti.
Vapaana ovat kaksi pk normaali laikukasta urosta ja pk normaali naaras. Jos olet kiinnostunut, laita sähköpostia osoitteeseen saija.kukkohovi@gmail.com ja kerro millainen koti sinulla olisi hamsterille tarjota.

keskiviikko 18. huhtikuuta 2018

Hamsulan toivot :)

Kaikki poikaset löysivät nopeasti kodit. Seuraava syyrialaispoikue on suunnitteilla loppukesälle. Campbelleitä on parhaillaankin yhdistettynä eli ne toivottavasti vielä tässä kevään aikana lisääntyvät.

Tässä vielä kuvat kotiin jääneistä poikasista. Olen niihin varsin tyytyväinen ja niitä täytyykin lähteä juhlanäyttelyyn näyttämään. Juhlishan on tänä vuonna Riihimäellä eli sinne pääsee aika kätevästi pääkaupunkiseudultakin. Vinkkinä vaan jos linjoilla on aiheesta kiinnostuneita..
Peppermint's Princess Charming, pk normaali naaras

Peppermint's Jetsetter, lk normaali uros

keskiviikko 14. maaliskuuta 2018

Syyrialaisen hamsterin poikasia pian luovutuksessa

 Pitkästä aikaa meidänkin hamsulaan syntyi 16.2 syyrialaisen hamsterin poikasia. Yhdistelmänä on Peppermint's Hohde * * - Picus Julia Drusilla. Poikaset ovat kaikki normaalin värisiä sekä lyhyt - että pitkäkarvaisia. Osa poikasista on edelleen vailla omaa kotia, joten jos sinulla olisi sellainen tarjota, ota yhteyttä sähköpostilla saija.kukkohovi@gmail.com. Vapaana on ainakin pitkäkarvaisia naaraita, mutta mahdollisesti muutakin. Hamsulamme siis sijaitsee Helsingissä, mutta poikaset kulkeutuvat myös Viialan näyttelyyn 24.3.


torstai 27. heinäkuuta 2017

Hiljaiseloa hamsulassa.


Hamsulassa vietetään nyt hiljaiseloa ja odotellaan tällä kertaa ihmisvauvan syntymää, jonka aika saattaa nyt olla koska tahansa. Toivon, että nyt äitiyslomalla saisin tänne blogiin kirjoiteltua juttuja, mutta sen suhteen en lupauksia tee ennenkuin näkee, miten arki rullailee.

Hamstereita on tällä hetkellä varsin vähän, etenkin syyrilaisia. Syrkkipoikue on kuitenkin syksylle suunnitteilla Peppermint´s Hohteelle**. Sille vaan pitäisi löytää naaras. Hohde on pk normaali, joka on peräisin lk-linjoista. Ensisijaisesti tavoite olisi löytää sille lk keltainen naaras, mutta muukin sopiva väri käy poislukien cremet, siniset ja hopeiset. Jos sinulla siis on sopiva naaras suunnitelmissa tai olemassa tai olisit halukas lainamaan Hohdetta astutukseen, laita viestiä.

Camsypoikue on myös suunnitelmissa heti, kun tunnen jaksavani eli toivottavasti viimeistään syyskuulla.

torstai 28. heinäkuuta 2016

Tuomarin pöydän takaa: Ulkomuotoluokan roborovskit

Sain vihdon jatkettua tätä juttusarjaa. Aloitan lajista, josta koen että minulla on ehkä vähiten sanottavaa. Robojen nykytilanne on se, että ne ovat vähän "lamassa". Niitä on näyttelyissä siis melko vähän, eikä tasokaan päätä huimaa, mutta toisaalta eivät ne niin huonojakaan ole kuin harrastusinnokkuudesta voisi olettaa, Oma kokemukseni roboista rajoittuu pitkälti tuomarointeihin, tosin on minulla niitä joskus, ehkä noin 10 vuotta sitten ollut ja yksi valmistui muotovalioksikin. Pari poikuettakin taisi tällöin syntyä, mutta varsinaisesti en siis ole koskaan näitä kasvattanut.

Robothan ovat siitä mielenkiintoinen laji, että ne herättävät tuomareissa (itseni mukaanlukien) aina jonkunasteista arvostelujännitystä. Robot ovat usein hieman vaikeasti käsiteltäviä, eikä niitä uskalla pitää avokämmenellä. Nykyään robojen luonteet vaihtelevat todella paljon: Osa yksilöistä olisi arvosteltavissa avokämmenellä, mutta osa taas yrittää hypätä lattialle heti, kun boxin kannen avaa. Itse arvostelenkin robon yleensä päällisin puolin boxissa ja otan sen vasta sitten käteen tunnusteltavaksi.

Robon tyypin tulisi olla kuulamainen, ilman vyötäröä tai kaulaa. Tämä toteutuu hyvin vaihtelevasti. Yleisin vika robon tyypissä on pisaran mallinen muoto eli takapainoisuus. Eli hartioiden pitäisi olla näillä eläimillä voimakkaammat. Mielestäni robon hartioiden ja takapuolen tulisi olla ikäänkuin yhtä leveät/voimakkaat ja pään asettua kauniisti kroppaan ilman kaulaa. Roboilla on myös todella yleistä, että eläin "kulahtaa" jo hyvinkin nuorena ja monet eläimet ovatkin parhaimmillaan parin kuukauden ikäisinä. Ihan viime aikoina olen kuitenkin nähnyt ihan suhteellisen edustavan näköisiä iäkkäämpiäkin eläimiä eli ilmeisesti tähän on ainakin jossain määrin pyritty jalostuksella vaikuttamaan.

Turkin tulisi olla lyhyt ja tiheä ja antaa villainen vaikutelma. Tämä on mielestäni pidemmän aikaa ollut niin sanotusti "hieman hakusessa". Parhailla roboilla turkki voi olla siedettävä tiheydeltään, mutta yleensä se on kaikilla aivan liian pitkä ja siten laadultaan ikäänkuin löysä. Toki roboilta ei vaaditakaan erityisen jäntevää turkkia vaan enemmänkin villavaa vaikutelmaa. Roboilla on myös muita hamsterilajeja enemmän taipumusta kaljuihin kohtiin esimerkiksi vatsassa ja rinnan alueella ja turkki on helposti muutoinkin hieman epätasainen. Yleensä tutkin turkin laatua robolla pepun päältä, jossa turkin kunto on paras. Vatsasta ja niskasta tarkastelen turkkia pintapuolisemmin.

Pään tulisi olla lyhyt ja leveä ja kuonon pyöreä. Korvien pienet, pyöreät ja leveälle asettuneet. Robon pää on useimmiten vähintäänkin pitkähkö, joskin ihan kivoja päitäkin löytyy. Itse pidän ehkä varsinaista pään muotoa tärkeämpänä, sitä, miten se asettuu eläimen kroppaan. Osalla roboista on mielestäni ikäänkuin turhan iso ja ulkoneva pää, joilloin näin pieni eläin näyttää olevan ikäänkuin pelkkää päätä. Siis mielummin vaikka pidempikin pää, jos se sopii eläimen tyyppiin ja kokonaisuuteen. Korvat ovat lähes poikkeuksetta nykytilanteessa joko suuret tai mahdottoman suuret:) ja vaihtelevasti asettuneet.

Väreissä ja kuvioissa näkyy tällä hetkellä se, että kuviollisia on sekoitettu jalostuksessa värimerkkisiin väreihin ja tämä on aiheuttanut sen, että kyljissä oleva selkä ja vatsavärin raja on noussut ylöspäin kyljissä. Tämä näkyy yleensä pahiten eläimen etuosassa yläselän kohdalla, mutta yleensä sen voi havaita myös pepun päältä. Itse olenkin viime aikoina pitänyt parhaimpina eläimiä näyttelyissä olleista laikukkaita, toki muitakin ole palkinnut. Värien laadukkuudessa on suurta vaihtelua. Kuitenkin esimerkiksi normaaleilla yleensä löytyy sitä oikeaa punertavaa sävyä, vaikkakin kokonaisuus usein valitettavan haaleaksi jääkin. Roboilla myös herkästi ilmeisesti karvanvaihdoista johtuen tulee väriin epätasaisuutta ja läikikkyyttä muita lajeja helpommin.