Campsyrintamalta..

En ole pitkään aikaan kirjoitellut tänne campbellien kuulumisia. Se johtuu osittain siitä, etten voi sanoa kaiken menneen ihan putkeen sillä rintamalla.. Tammikuussa syntynyt poikue ei nimittäin luonteeltaan ollut luonteeltaan sitä tasoa, että siitä olisi jatkojalostukseen tai lemmikiksi kelpaavaa ollut. Eivät ne suorastaan hulluna käyneet käteen kiinni, mutta napsivat jatkuvasti hampaillaan ja huitoivat tassuillaan lähestyvää kättä.

Samasta yhdistelmästä syntyi toinenkin poikue ihan suunnitellusti, kun en tuota luonneasiaa vielä pesäpoikasista tiennyt sanoa. Yllätyksekseni nämä pikkukakkoset vaikuttavat kuitenkin hieman leppoisammilta ja aionkin seurailla niitä nyt kotona, josko niistä kuitenkin kasvaa ihan lemmikkikelpoisia. Campsyjen luonne-asioistahan voisikin kirjoittaa ihan oman postauksensa. Eipä multa ainakaan ideat lopu, kun vaan olisi aikaa toteuttaa niitä :)

Poikueen isä Geishas Grey Is My Father poikansa, poikueen ainoan uroksen kanssa. Oikea Mini-Me :)

Poikueiden tyttöjä, kuten näkyy mustissa on todella paljon vaihtelua, mutta osan väriin täytyy olla jopa tyytyväinen..

Näihin poikueisiin syntyi ihan kivoja mustia ja pari valkonauhaista täplikästäkin. Tosin eihän tuo nyt ihan kauheasti lämmitä tuon luonneasian varjossa. Yksi hämmästyttävä juttu oli myös, että kahteen poikueeseen syntyi yhteensä kymmenen poikasta, joista yhdeksän on naaraita.. Joskus aikanaan tosin hamsulan yhdeksän campbellin ennätyspoikueessa olivat kaikki poikaset uroksia.

Keväälle suunnitellut kaksi muuta pariskuntaa on myös yhdistetty. Niistä odotetaan syntyvän kuviollisia ja toivon tietysti kovasti mustaa, jota olettaisin ainakin toiseen yhdistelmään syntyvänkin.

Peppermint´s Ara-C*, opal ja Geishas Deep Dream Of Love, sininen valkonauhainen täplikäs

Geishas Sandstorm Dream, suklaa valkonauhainen täplikäs ja Geishas Blue Candy Girl, sininen valkonauhainen