Niin ysärii: Vuodet 1997-98

Minulla ei paljon ole viime aikoina ollut aikaa/jaksamista kirjoittaa blogia, mutta nyt sairaspäivän "kunniaksi" saa juttusarja jatkoa. Nämä vuodet olivat sellaista aikaa jolloin alkuinnostus hamsteriharrastukseen oli suurimmillaan ja aikaa tuli käytettyä paljon yhdistystoimintaan ja myös kaveruussuhteet toisiin kasvattajiin/harrastajiin olivat tiiviitä. Pidin välivuotta opinnoista vuonna 1997 ja -98 aloitin sitten sairaanhoitajaopinnot.

Aloitin usean vuoden pestin SHY:n hallituksessa vuonna 1997. Meillä oli tiivis hallitus ja näiltä ajoilta on jäänyt mieleen erityisesti Niina, Piia, Essi, Tuija ja Linda, joiden kanssa tuli hallituksessa istuttua. Essillä oli Itäkeskuksessä eläinkauppa, jonka alakerrassa (ja yläkerrassa) tuli aikaa vietettyä runsain mitoin niin virallisten kokousten kun täysin epävirallisenkin ajanvieton merkeissä. Vuonna 1998 olin myös Jyrsijäliiton hallituksessa ja toimin sihteerinä. Eläinkaupan alakerrassa olleista eläimistä on myös jäänyt jokunen mieleen. Itselläni ei vielä tällöin ollut syyrialaisia, eikä montaa campsyäkään, koska niille ei yksinkertaisesti ollut tilaa äidin/poikaystävän luona tai opiskelija-asunnossa.

Esittelytekstini poskipussissa 1/1997

Ensimmäiseen campbellipoikueeseeni oli 1996 marraskuussa syntynyt Alex-niminen albiino campbelli, joka voitti BIS:n vermon näyttelyssä 1997. Alex menestyi muissakin näyttelyissä keräten hyvin pisteitä ja luokkavoittoja. Nykysysteemeillä se olisi varmasti valmistunut muotovalioksi. Onnistuin myös saamaan muilta kasvattajilta kauniita eläimiä. Ruotsista Rintalan Paulan tuomana tullut albiino cb naaras Floria Of Covington Cross sai kaksi sertiä ja oli ROP ja VSP. Se valitettavasti kuoli alle puolivuotiaana mahdollisesti diabetekseen. Essiltä saamani albiino uros JV98 GG98 Jay Hawker sai niin ikään kaksi sertia ollen 2x ROP ja kerran VSP..

Näihin aikoihin campbelleille alkoi nopealla tahdilla tulla uusia värejä. Tähän asti siis oli saatavana vain normaalia, argentea, albiinoa ja täplikkäitä. Musta väri tehtiin tiettävästi geenitekniikan avulla laboratoriossa Hollannissa. Mustan värin ilmaantuminen alkoi sitten tuottaa sinistä ja muita mustan sukuisia värejä hyvinkin nopealla tahdilla. Itse innostuin myös mustista ja hankin ensimmäisten joukossa kolme Hollannista tuotua laboratorioeläintä, joiden korvat oli merkattu niiden tunnistamiseksi. Harmi, ettei näiltä ajoilta ole kuvia noista eläimistä.