Tuomarin pöydän takaa: Ulkomuotoluokan kiinänkääpiöhamsterit

Tämän parempaa kuvaa ei minulta sitten kiinarista vaan kertakaikkiaan löydy:)


Kiinankääpiöhamsterit ovat monella tapaa omanlaisiaan. Kiinarin rakenteen voisi ajatella muistuttavan enemmän solakkaa hiirtä, kuin pulleaa, pyöreää hamsteria. Näille löytyykin omat vannoutuneet ihailijansa. Kiinarin käsittelyssä on huomioitava eläimen tietynlainen hauraus ja niiden herkkyys puristamiselle. Kiinarien luonne vaihtelee hyvin vilkkaasta ja vaikeasti käsiteltävästä eläimestä hyvin rauhalliseen kädellä kököttäjään, joka pysyy siinä mihin sen milloinkin asettaa.
Oma kokemukseni kiinareista tuomaroinnin lisäksi rajoittuu pariin yksilöön ja yhteen poikueeseen lähes 20 vuotta sitten.
Kiinarien suosio on vaihdellut todella paljon vuosien varrella ja välillä ne ovat hävinneet lähes kokonaan palatakseen taas runsaslukuisina näyttelyihin. Juuri nyt suosio taitaa olla taas laskussa aiemmin innokkaiden kiinarikasvattajien vähentäessä kasvatustaan.

"Muodoltaan hamsterin tulee olla voimakas, tasainen ja solakka. Jalat ovat lyhyet ja häntä noin 2 cm pitkä"

Muistan tuomarinurani alkuaikoina miettineeni kiinarin rotumääritelmän tyyppikohtaa tovin jos toisenkin. Mietin, miten eläin voi olla yhtä aikaa voimakas ja solakka, mutta kyllä kiinari on. Hyväntyyppinen kiinari on mahdollisimman tasainen "pötkö", jossa ei erotu vyötäröä, vaan kroppa on yhtä leveä hartioilta takamukseen asti. Tyyppi on suhteellisen kapea eli solakka, mutta antaa kuitenkin voimakkaan vaikutelman eli ei ole kuitenkaan hintelä. Yleisimmät puutteet tyypissä ovat mielestäni: Tyypin takapainoisuus eli lantio on leveämpi kuin vyötärö. Vyötärön erottuminen. Sukupuolileiman puuttuminen, varsinkin uroksilla.

"Turkin tulee olla lyhyt ja tiheä."

Kiinarit ovat omanlaisiaan myös turkiltaan. Koen, että kiinareilla turkki ei ole välttämättä niin olennainen osa hamsteria kuin muilla lajeilla. Tai ainakin erot eri yksilöiden välillä ovat pienempiä, eikä arvostelussa synny juuri eroja turkin osalta. Kiinareilla harvoin on erityisen tiheää turkkia ja usein se on mielestäni turhan pitkä, mutta nämä puutteet eivät samalla tavalla näy eläimen ulkoasussa kuin muilla lajeilla. Eniten eläimen ulkoasuun turkin osalta vaikuttaa karvanvaihto, joka on kiinareilla usein voimakkaasti näkyvää ja vaikuttaa myös värin arvosteluun.

 "Pään tulee olla muodoltaan voimakas kolmio ja sen tulee olla kiinnittynyt vartaloon lyhyellä kaulalla. Silmien tulee olla pyöreät, mutta ne eivät saa olla ulkonevat. Korvat ovat pienet, pyöreät ja leveälle asettuneet. Jalat ovat karvaiset."

Kiinarin pää on mielestäni edelleen maailman vaikein asia arvostella. Joillain yksilöillä saattaa olla huomattavan pitkä pää, mutta yleensä päät ovat mielestäni aika tasavahvoja, sellaisia kohtuullisia. Tosin en koe pään muutenkaan olevan olennaisin osa kiinaria, enkä muutoinkaan ole erityisesti päätä painottava tuomari. Kiinareilla en myöskään ole huomannut erityisiä ongelmia silmien suhteen. Korvat ovat usein turhan isot, mutta kiinarit kantavat ne usein alhaalla, ikään kuin rutussa, jolloin ne eivät häiritse ilmettä niin paljon kuin voisivat.

 "Raja selkä- ja vatsavärillä muodostuu suorasta, selkeästi piirtyneestä linjasta, joka kulkee kuonosta poskien yli ja kupeita pitkin. Selkäjuovan tulee olla tasainen ja voimakas silmien välistä häntään."

Selkä ja vatsavärin raja on käytännössä kaikilla samanlainen, eikä sen suhteen synny eroja. Selkäjuovan selkeydessä ja tasaisuudessa on eroja ja joillakin yksilöillä selkäjuova on turhan haalea tai epätasainen. Kiinareiden normaali-värin ongelmana on monesti punaisen sävyn puute eli väri jää liian vaaleaksi/harmaaksi. Myös laikukkailla saattaa normaalin sävy olla turhan harmaa/vaalea ja laikut saisivat olla tasaisemmin asettuneet ja tarkkarajaisemmat.