keskiviikko 24. syyskuuta 2014

Syyrialaisia syksylle

Tälle syksylle on suunnitteilla yksi syyrialaispoikue. Se on tälle syksylle ainoa ja seuraavat syntyvät sitten keväällä. Astutusajankohta on mahdollisimman pian, heti kun talossamme menossa oleva ikkunaremontti on hamsuhuoneen osalta siinä mallissa, ettei se häiritse odotusta tai imetystä.

Tässä suunniteltu pariskunta <3
 Picus Kaneliomena "Omppu" lyhytkarvainen cinnamon kilpikonna.
Omppu on sellainen tyypillinen keltasukuinen naaras luonteeltaan: vauhtia ja omaa tahtoa löytyy :) Tykkään Ompun tyypistä. Se on sellainen sopusuhtainen ja timmi naaras. Omppu oli kesällä Päivin luona Turussa saamassa poikueen, mutta tiettävästi silloin söi poikasensa mahdollisesti ainakin osittain helteestä johtuen. Toivotaan, että nyt menee paremmin. Ompun suvussa on keltaisten lisäksi lilaa ja tummanharmaata, mutta ei mustaa.
Mario on lyhytkarvainen satiini uros, jonka väri on hieman epäselvä. Sitä on elämänsä aikana luultu cremekeltaiseksi (joka se ei siis todellakaan ole..) keltaiseksi, musta-keltaiseksi, suklaa-keltaiseksi nyt ainakin. Sen väri on muuttunutkin kovasti sen elinaikana. Viimeisin arvaus on ruskeasilmäinen keltainen. Tätä arvausta tukevat myös faktat, joihin lukeutuu mm. Marion aiemmin saama poikue, johon syntyi silloin ruskeasilmäsiä poikasia. Mario on sellainen todella rauhallinen uros. Se ei turhista stressaa, eikä hötkyile.

Tälläisia ihanuuksia siis olisi tulossa. Tiedossa siis on lyhytkarvaisia ja lyhytkarvaisia satiinilapsia tällä tietoa keltaisena, normaalina ja normaali kilpikonnana. Mahdollisuus kaikenlaisiin yllätyksiin toki on, koska Marion suvusta ei ole tarkkaa tietoa kovin pitkälle.

Huomenna onkin viimeinen ilmoittautumispäivä Humppilan näyttelyyn. Täytyykin katsoa vieläkö jotain on ilmoittamatta. Olettehan te muistaneet laittaa ilmoittautumiset ?

maanantai 22. syyskuuta 2014

Syksyn tapahtumista ja campbellipoikueista.

Seuraa tilannekatsausta ja tietoa tulevasta.

Hamsulamme osallistuu syksyn näyttelyihin 4.10 Humppilassa, jossa tuomaroin lemmikkisyyrialaiset naaraat ja myöhemmin syksyllä Grand Galaan. Ensi viikonloppuna tuomaroin ulkomuotoluokan kääpiöhamstereita Tukholmassa Svenska Dvärghamstersällskapet:in kutsumana. Olen aiemminkin tuomaroinut Ruotsissa, mutta siitä on useita vuosia aikaa, joten hieman kieltämättä jännittää. Kirjoitan siitäkin matkasta tänne sieltä palattuani. Mahdollisesti tulen tuomaan Ruotsista myös mukanani ainakin campbelleja.

Syksyn aikana tulen yhdistämään vielä ainakin kaksi campbellipariskuntaa. Naaraina tulevat olemaan Peppermint´s Zenja, musta valkonauhainen ja Peppermint´s Zaara, musta umborous. Nämä ovat sisaruksia keskenään. Haluan käyttää molempia, koska olen niihin kovin tyytyväinen kokonaisuutena ja minusta tuntuu, että olen niiden myötä päässyt eteenpäin mustien kasvatuksessa. Urokset ovat vielä vähän mietinnässä, mutta toivottavasti löydän niille mustat tai ainakin mustan kantaja urokset. Mahdollisesti tulossa on muitakin campbellipoikueita. Tällä hetkellä yhdessä asuu yksi jo lähemmäs kuukausi sitten yhdistetty pariskunta, mutta suhtaudun hieman skeptisesti niiden poikueeseen, koska eivät ole toistaiseksi saaneet mitään aikaiseksi..
Zenja ja Zaara


Syksylle on suunnitteilla myös syrrialaispoikue, josta lisää seuraavassa postauksessa.

lauantai 13. syyskuuta 2014

Tuomarointi:Lemmikkiluokat:Yleisvaikutelma

Alimmaisena lemmikkihamsterin arvostelukaavakkeessa on yleisvaikutelmakohta. Tunnustan, että se, mitä arvostelukaavaketta tehdessä ko. kohtaan on ajateltu kirjoitettavan, on jäänyt itselleni vähän hämärän peittoon. Ehkäpä se on tarkoitettu vain tarvittaessa käytettäväksi yleisille huomioille.. Tai jotain. Itse olen hyödyntänyt sen niin, että olen yrittänyt tiivistää siihen jotenkin hamsterin yleisolemuksen, välillä vakavalla naamalla, välillä pilke silmäkulmassa. Ei siis aina välttämättä tarkoitettu niin vakavasti otettavaksi :)

Aina hamsterin persoonallisuus ei ihan arvostelun aikana hahmotu syystä tai toisesta ja silloin kommentoin vain yleisesti. Tyypillisiä positiivisia kommentteja ovat "Kaunis kokonaisuus" tai " Mukava lemmikki". Saatan myös laittaa "Ei oikein näyttelykunnossa", jos se on tilanne. Jos ihastun laitan usein vain "Ihana". Saatan ihastuakin sellaiseen eläimeen, jota en kuitenkaan voi sijoittaa tai palkita isommin, johtuen puutteista sen kunnossa tai käsiteltävyydessä. Usein nämä ihanat ovatkin "Tuomarin suosikki"-ainesta ja toki aina parempi jos ne ovat virheettömiä lemmikkihamstereita ja palkittavissa kaikin mahdollisin tavoin :)

Sitten niihin persoonallisuustyyppeihin. Nämä koskevat lähinnä syyrialaisia hamstereita. Ja tosiaan ei pidä ottaa liian vakavasti, mutta totta ainakin toinen puoli..

Sporttinen: Lihaksikas, yleensä nuorehko hamsteri, joka pyrkii koko ajan eteenpäin ja on koko ajan menossa jonnekin. Ystävällinen, mutta jonkin verran vaikea käsitellä, kun pyrkii pois käsistä. Häkissä yleensä juoksee jatkuvasti pyörässä, yrittää karata tai syö esimerkiksi kaltereita. On kuitenkin yleensä eri asia kuin rauhaton/hermostunut.
Sporttinen lähtee karkuun..


Touhottaja/taloudenpitäjä: Yleensä yli puolivuotias, monesti hieman pyylevämpi naaras. Touhukas, nuuhkii ja heiluttelee päätään kädessä. Työntää kuonollaan kättä. On sen oloinen kun koko ajan tekisi taloustöitä. Omassa häkissään rakentaa ja kohentaa jatkuvasti pesäänsä ja ruokavarastoaan. Lajittelee auringonkukansiemenet erilleen muista :) Saattaa olla vähän rasittavakin jos jatkuvasti kerää kaikki kuivikkeet häkin toiseen reunaan. Saadessaan lapset, saattaa olla ylihuolehtiva äiti ja kantaa vielä yli kaksiviikkoisetkin poikaset takaisin pesään. Itse tykkään näistä kovasti <3 Tosin tämän tyyppiset hamsterit ovat taipuvaisia näykkimään, kun niitä rajoitetaan pitämällä kädessä..
Siemenet varastoon! Taloudenpitäjä.


Sympaattinen: Erittäin ystävällinen jees-tyyppi. Useimmiten uros. Katsoo jo heti boxistaan tuomaria kohti kuin sanoisi: Ai sinä. Ihana nähdä! Katsoo syvälle silmiin tai hieman ujosti sivuun ja on rento käsiteltäessä. Nuolee tuomarin kättä. Kotioloissa ei koskaan rynkytä kaltereitaan tai yritä karata, vaan odottaa kiltisti luukulla makupalaa/huomiota. Taipuvainen turhaankin flegmaattisuuteen.
Sympaattinen vähän nukuksissa vielä.


Jörö: Vähän sellainen "Onks pakko, jos ei haluu"-tyyppi. Yleensä kiltti, vaikka onkin sen oloinen, ettei arvostelu juuri nappaisi. Kotioloissa herää viimeisenä ja päivät nukkuu syvällä pesässään. Antisosiaalinen.

Tälläisiä tuli tänään päällimmäisenä mieleen. Onhan näitä toki muitakin ja tyyppien sekoituksia. Ikäkin toki vaikuttaa kovastikin. Usein sporttinen nuori saattaa olla aikuisena ihan jotain muuta.






sunnuntai 7. syyskuuta 2014

Tuomarointi:Lemmikkiluokat:Käsiteltävyys

Käsiteltävyys on lemmikkiluokassa hyvin tärkeä arvostelukriteeri. Tekisi mieli sanoa tärkein, mutta toisaalta jos hamsteri ei ole muutoin kunnossa niin eihän se sitten kuitenkaan auta vaikka kuinka hurmaava olisikin luonteeltaan.

Mielestäni hamsterin tulisi käyttäytyä lajilleen ominaisesti. Tällä tarkoitan, että esimerkiksi roborovski ja kiinari käyttäytyvät eri tavalla, eikä niiden tarvitsekaan käyttäytyä samalla tavalla. Kaikille lajeille yhteisesti voisin todeta, että hamsterin tulee olla uteliaan oloinen ja kiinnostunut ympäristöstään, mutta kuitenkin hyvin käsiteltävissä ja pelottoman oloinen.

Myös ikä vaikuttaa hamsterin käsiteltäyyteen. Nuori hamsteri saa olla vielä vilkkaampi, muttei kuitenkaan ihan saippuapala-osastoa :)

Syyrialaisten hamsterien kanssa tulee parhaimmillaan sellainen tunne, että hamsteri ottaa kontaktia tuomariin kun se tapittaa suoraan silmiin. Joskus syyrialainen uros saattaa nuolla kättäkin. Syyrialaiset hrvoin purevat tuomaripöydällä, mutta sellaisia näykkijöitä on jonkin verran. Ne ovat enimmäkseen naaraita, joita ottaa päähän koko arvostelu ja haluavat vähän komentaa tuomaria :) Syyrialaisen toivoisin käyttäytyvän pöydällä rauhallisesti, mutta antaen uteliaan ja virkeän vaikutelman. Ensivaikutelma hamsterista on täydellisimmillään silloin, kun voi kuvitella hamsterin sanovan: "Ai sinä! Moi! Hauska nähdä!"
 Jotenkin näin. Omppu näyttää :)
 Ei näin...

Kääpiöillä sen sijaan tahtoo enemmänkin olla niin, että eläin joko puree tai sitten on hyvin kiltti. Toki välillä on niitä saippuapalojakin, jotka eivät kuitenkaan pure. Campbellit ovat yleensä vilkkaita ja uteliaita ja painavat kädellä eteenpäin antaen vaikutelman, ettei arvostelu nyt niin kovasti nappaa, mutta nyt pitäisi päästä tutkiskelemaan tontteja:). Kiinarit ja talvikot jakautuvat kahteen ryhmään sikäli, että ne joko ovat todella hyvin käsiteltävissä tai sitten purevat tai ovat todella vaikeita käsitellä. Hyvin käsiteltävät yleensä vain istuvat kädellä rauhallisena ja antavat tutkia joka paikan. Robot ovat roboja eli luonnostaan vilkkaita maantiekiitäjiä. Lemmikkiluokkaan tuotavan robon tuli kuitenkin olla jotenkin käsiteltävissä. Sitä pitäisi voida tutkia kädellä niin, että sitä voi lyhyesti pitää myös avokämmenellä ja se antaa boxissakin rauhallisen vaikutelman, eikä säntäile koko aikaa edestakaisin.
Talvikko napottaa.

Miten sitten oman hamsterin käsiteltävyyttä voi parantaa? Ainoa keino on käsitellä sitä säännöllisesti ja pyrkiä tekemään käsittelyhetkestä hamsterille mieluinen. Tämä onnistuu esim. tarjoamalla makupaloja tai jotain hamsterille mieleistä puuhaa esim. jaloittelua käsittelyn yhteydessä. Luonneseikat ovat toki myös perinnöllisiä ja niihin kannattaa kiinnittää huomiota jalostuksessa, koska olen kasvattajaurallani huomannut niiden periytyvän erittäin vahvasti niin campsyillä kuin syyrialaisillakin.

Vielä puuttuu yleisvaikutelmapostaus. Tulossa on. Lisäksi sain idean kirjoittaa vanhoista ajoista :) Saa nähdä mitä tuleman pitää..

lauantai 6. syyskuuta 2014

Sävyeroja sinisillä

Viimeisimmät meillä syntyneet campbellipoikueet ovat olleet 100% sinisiä. On ollut hauskaa seurailla värien kehitystä ja sävyeroja poikasissa. Erot ovat todella suuria.

 Tässä näkyy varsin vaalea sininen. Sävy näyttää melkeimpä vaaleansiniseltä..
 Tässä sitten välimallin sävyjä. Oikeassa yläkulmassa emo.
 Tässä alkaa jo olla yritystä, vaikka valo vähän häivyttääkin värin tummuutta tässä kuvassa.
Tästä voi vertailla :) Ylimpänä emo.
 
Näistä poikasista löytyy vielä vapaita lemmikkejä. Kyselyt sähköpostitse.

keskiviikko 3. syyskuuta 2014

Oulussa

Kävin viime viikonloppuna Oulun seudun jyrsijäharrastajien näyttelyssä Oulussa arvostelemassa ulkomuotoluokan campbellit ja kiinankääpiöhamsterit ja lemmikkiluokan syyrialaiset urokset. Reissu oli todella mukava. Hurautimme edestakaisin lentokoneella ja yövyimme hotellissa.



Kuvia ei tullut näyttelypaikalta otettu, eikä omia eläimiä ollut mukana. Puhtaasti tuomarointireissu siis.

Campbelleja oli näyttelyyn ilmoitettu vain kaksi, eikä niiden taso ollut kummoinen. Kuitenkin eläimissä oli sen verran hyvää, että palkitsin molemmat. Toinen oli campbelleiden ykkönen ja toinen paras veteraani :)

Kiinankääpiöhamstereiden taso oli ihan mukava. Paikalla oli useampi kokonaisuudeltaan kiva normaalin värinen eläin. Palkitsinkin niistä peräti neljä sertifikaateilla. Laikukkaissa taso oli kokonaisuutena huonompi. Vaikka kuviot olivat niillä ihan kohtalaisia, ne olivat normaaleita heikompia päissä, tyypeissä ja turkeissa.

Lemmikkisyyrialaisissa uroksissa taso oli ihan hyvä. Urosmaiseen tyyliin osa eläimistä oli kesän jälkeen hieman lisämassa/lihasten tarpeessa, mutta mahtui joukkoon yksi omaan makuuni pullukkakin :) Turkkien kunnossa oli ehkä eniten sanomista, mikä on ymmärrettävääkin näin kuuman kesän jäljiltä. Erityisesti pitkäkarvaisilla oli niin runsasta karvanvaihtoa, että niillä oli ihan kaljuja läikkiä havaittavissa. Tässä luokassa erottui selkeä kärkikolmikko, jotka olivat melkolailla täydellisesti hoidettuja eläimiä.

Olin myös mukana valitsemassa kaikkien lajien BIS-eläintä. Täytyy sanoa, että marsu, joka voitti kisan aiheutti jälleen pientä marsukuumetta.. Ihana kaveri <3